Go to:
Gentoo Home
Documentation
Forums
Lists
Bugs
Planet
Store
Wiki
Get Gentoo!
Gentoo's Bugzilla – Attachment 37501 Details for
Bug 56174
[Finnish] Initial Translation: handbook/*
Home
|
New
–
[Ex]
|
Browse
|
Search
|
Privacy Policy
|
[?]
|
Reports
|
Requests
|
Help
|
New Account
|
Log In
[x]
|
Forgot Password
Login:
[x]
Part 1 Chapter 4 translated
hb-install-x86-disk.xml (text/plain), 19.96 KB, created by
Flammie Pirinen (RETIRED)
on 2004-08-15 18:43:03 UTC
(
hide
)
Description:
Part 1 Chapter 4 translated
Filename:
MIME Type:
Creator:
Flammie Pirinen (RETIRED)
Created:
2004-08-15 18:43:03 UTC
Size:
19.96 KB
patch
obsolete
><?xml version='1.0' encoding='UTF-8'?> ><!DOCTYPE sections SYSTEM "/dtd/book.dtd"> > ><!-- The content of this document is licensed under the CC-BY-SA license --> ><!-- See http://creativecommons.org/licenses/by-sa/1.0 --> > ><!-- $Header: /var/www/www.gentoo.org/raw_cvs/gentoo/xml/htdocs/doc/en/handbook/hb-install-x86-disk.xml,v 1.1 2004/04/02 08:14:45 swift Exp $ --> > ><sections> ><section> ><title>Johdatus lohkolaitetiedostoihin</title> ><subsection> ><title>Lohkolaitetiedostot</title> ><body> > ><p> >Tarkastelemme nyt Gentoo Linuxin kovalevynkäyttöä ja Linuxin >tiedostojärjestelmien, >osioiden ja lohkolaitetiedostojen käsittelyä yleensäkin. Sitten kun olet sinut >kovalevyjen ja tiedostojärjestelmien kanssa, luomme osiot ja >tiedostojärjestelmät Gentoo Linux -järjestelmän asennusta varten. ></p> > ><p> >Aluksi tarkatelemme <e>lohkolaitetiedostoja</e>. Tunnetuin lohkolaitetiedosto >lienee Linux-järjestelmien ensimmäistä IDE-levyä vastaava <path>/dev/hda</path>. >Jos järjestelmässäsi on SATA- tai SCSI-asemia, ensimmäistä niistä vastaa >tiedosto ><path>/dev/sda</path>. ></p> > ><p> >Lohkolaitetiedostot tarjoavat abstraktin käsittelyrajapinnan levyihin. Käyttäjän >sovellukset käyttävät näitä tiedostoja kommunikoidakseen levylaitteiden kanssa >riippumatta siitä, ovatko ne IDE-, SCSI- vai joitain aivan muita laitteita. >Ohjelmat voivat suoraan käyttää levyjä kuin ne olisivat vain jokin >jatkuva joukko 512-tavuisia satunnaissaantimuistiosasia. ></p> > ></body> ></subsection> ><subsection> ><title>Osiot</title> ><body> > ><p> >Vaikka voisitkin asentaa Linuxisi kokonaan levylle sellaisenaan, näin ei yleensä >kannata käytännössä tehdä. Sen sijaan levylaitteet osioidaan pienempiin, >helpommin hallittaviin osiin, joita x86-järjestelmissä kutsutaan ><e>osioiksi</e>. ></p> > ><p> >Osioita on kolmea tyyppiä: ><e>ensiöitä</e>, <e>jatkettuja</e> ja <e>loogisia</e>. ></p> > ><p> ><e>Ensiö</e>osion tiedot ovat MBR:ssä (master boot record). Koska MBR on >hyvin pienikokoinen (512-tavuinen), vain neljä ensiöosiota voidaan määritellä >(esimerkiksi <path>/dev/hda1</path>:stä <path>/dev/hda4</path>:ään). ></p> > ><p> >Jatkettu osio on erikoistunut versio ensiöosiosta (mikä tarkoittaa siis, >että jatketun osion myös tulee olla yksi neljästä ensiöosiosta), joka voi >sisältää lisää osioita. Alunperin jatkettua osiota ei ollut olemassakaan, >mutta jossakin vaiheessa neljä osiota kävi vähäksi, ja tällä ratkaisulla >säilytettiin takaisinpäin yhteensopivuus vanhan osiomallin kanssa. ></p> > ><p> ><e>Loogisiksi</e> sanotaan osioita jatketun osion sisällä. Niiden määritelmiä >ei kirjoiteta MBR:ään vaan itse jatkettuun osioon. ></p> > ></body> ></subsection> ><subsection> ><title>Kehittyneempi tallennusmalli</title> ><body> > ><p> >X86 LiveCD:illä on tuki EVMS:lle ja LVM2:lle. EVMS ja LVM2 ovat joustavampia >tapoja osioinnin järjestämiseen. Asennusohjeissa keskitymme "perinteisiin" >osioihin, mutta kannattanee huomata että EVMS:ä ja LVM2:akin voi toki käyttää. ></p> > ></body> ></subsection> ></section> ><section> ><title>Osioinnin suunnittelu</title> ><subsection> ><title>Tyypillinen osiointi</title> ><body> > ><p> >Jos et halua kehitellä osiointiasi itse, voit käyttää tässä oppaassa esitettyä >mallia: ></p> > ><table> ><tr> > <th>Osio</th> > <th>Tiedostojärjestelmä</th> > <th>Koko</th> > <th>Kuvaus</th> ></tr> ><tr> > <ti><path>/dev/hda1</path></ti> > <ti>ext2</ti> > <ti>32M</ti> > <ti>Käynnistysosio</ti> ></tr> ><tr> > <ti><path>/dev/hda2</path></ti> > <ti>(swap)</ti> > <ti>512M</ti> > <ti>Välimuistiosio</ti> ></tr> ><tr> > <ti><path>/dev/hda3</path></ti> > <ti>ext3</ti> > <ti>Loput jäljelläolevasta tilasta</ti> > <ti>Juuriosio</ti> ></tr> ></table> > ><p> >Jos osioiden tarkempi koko tai määrä kiinnostaa, lue tätä kappaletta eteenpäin. >Muussa tapauksessa voit jatkaa osiointiasi kappaleessa ><uri link="#fdisk">fdiskin käyttö levyn osiointiin</uri>. ></p> > ></body> ></subsection> ><subsection> ><title>Miten paljon ja miten suuria?</title> ><body> > ><p> >Osioiden määrä riippuu paljonkin käyttöympäristöstä. Jos kyseessä on monen >käyttäjän järjestelmä, kannattaa ><path>/home</path>-hakemisto jättää erilliselle osiolle varmuuskopioinnin >helpottamiseksi ja tietoturvan parantamiseksi. Jos konetta käytetään >postipalvelimena, hakemiston <path>/var</path> kannattaa olla erillisellä >osiolla koska se pitää sisällään kaikkia sähköposteja. Oikein valitulla >tiedostojärjestelmällä voi myös parantaa suorituskykyä. >Pelipalvelimet hyötyvät erillisestä osiosta <path>/opt</path>-hakemistolle, >koska valtaosa peleistä asentuu sinne. Hyödyt ovat pitkälti samat kuin ><path>/home/</path>-hakemiston erottelussa. ></p> > ><p> >Kuten näet, ratkaisu riippuu täysin tavoitteista. Erillisillä osioilla >on seuraavat hyötypuolet: ></p> > ><ul> ><li> > voidaan valita kaikkein tehokkain tiedostojärjestelmä osioille ></li> ><li> > järjestelmästä ei lopu vapaa tila, jos jokin virheellinen työkalu ryhtyy > täyttämään jatkuvasti yhtä osiota ></li> ><li> > tarvittaessa tiedostojärjestelmätarkistuksia pystytään nopeuttamaan > rinnakkaistamalla niiden suoritus (tämä vaikuttaa lähinnä usean levyn pikemmin > kuin usean osion järjestelmiin) ></li> ><li> > tietoturvan parantaminen onnistuu kiinnittämällä jotkin osiot > kirjoitussuojattuina, nosuid-asetuksella (setuid-bitit ohitetaan), > noexec-asetuksella (suoritusbitit ohitetaan) jne. ></li> ></ul> > ><p> >Yksi suuri ongelma moniosioisessa järjestelmässä kuitenkin on: jollei >asetusten kanssa ole tarkkana, voi lopputuloksena olla järjestelmä, jossa >eräällä osiolla on kohtuuttomasti käyttämätöntä tilaa ja muilla ei yhtään. ></p> > ><p> >Esimerkkinä käytämme 20-gigaista kovalevyä, joka osioidaan kannettavaa >varten (kone sisältää webbipalvelimen, postipalvelimen, Gnomen, ...): ></p> > ><pre caption="Tiedostojärjestelmäesimerkki"> ><!-- tuloste vastaa lokalisoitua df -HT:tä --> >Tied.järj. Tyyppi Koko Käyt Vapaa Käy% Liitospiste >/dev/hda5 ext3 509M 132M 351M 28% / >/dev/hda2 ext3 5.0G 3.0G 1.8G 63% /home >/dev/hda7 ext3 7.9G 6.2G 1.3G 83% /usr >/dev/hda8 ext3 1011M 483M 477M 51% /opt >/dev/hda9 ext3 2.0G 607M 1.3G 32% /var >/dev/hda1 ext2 51M 17M 31M 36% /boot >/dev/hda6 swap 516M 12M 504M 2% <ei liitetty> ><comment>(Osioimaton tila tulevaisuutta varten 2 gigaa)</comment> ></pre> > ><p> ><path>/usr</path> näyttäisi olevan aika täynnä, mutta asennuksen >jälkeen tilavaatimus ei yleensä kasva huomattavasti. Joku voi huomata >että <path>/var/</path> syö liian paljon tilaa, mutta Gentoopa käyttääkin >hakemistoa <path>/var/tmp/portage</path> kaikissa käännöksissään, joten >siellä pitää olla aina vähintään gigatavu vapaana tai vähintään kolme gigatavua >jos aiot kääntää KDE:n tai OpenOffice.orgin. ></p> > ></body> ></subsection> ></section> ><section id="fdisk"> ><title>fdiskin käyttö kovalevyn osiointiin</title> ><subsection> ><body> > ><p> >Seuraavassa selvitetään esimerkkiosiointimme tekeminen. Kyseessä on siis >tämä ratkaisu: ></p> > ><table> ><tr> > <th>Osio</th> > <th>Kuvaus</th> ></tr> ><tr> > <ti><path>/dev/hda1</path></ti> > <ti>Käynnistysosio</ti> ></tr> ><tr> > <ti><path>/dev/hda2</path></ti> > <ti>Välimuistiosio</ti> ></tr> ><tr> > <ti><path>/dev/hda3</path></ti> > <ti>Juuriosio</ti> ></tr> ></table> > ><p> >Voit käyttää sen tilalla toki mitä osiointia aiotkin. ></p> > ></body> ></subsection> ><subsection> ><title>Nykyisen osioinnin tarkastelu</title> ><body> > ><p> ><c>fdisk</c> on suosittu ja tehokas osiointityökalu. Käynnistä se >levyltäsi <c>fdisk</c>-komennolla (esimerkissä osioimme laitetta ><path>/dev/hda</path>): ></p> > ><pre caption="Fdiskin käynnistäminen"> ># <i>fdisk /dev/hda</i> ></pre> > ><p> >Fdiskin käynnistyttyä maailman pitäisi näyttää tältä (käytämme tästä lähin >ohjelmien suomennettuja versioita jos sellaisia on saatavilla): ></p> > ><pre caption="fdiskin komentorivi"> >Komento (m antaa ohjeen): ></pre> > ><p> >Komennolla <c>p</c> saat näkyviin levyn nykyisen osioinnin: ></p> > ><pre caption="esimerkki osioinnista"> >Komento (m antaa ohjeen): <i>p</i> > >Levy /dev/hda: 240 päätä, 63 sektoria/ura, 2184 sylinteriä >Yksiköt = 15120 * 512 = 8225280 -tavuiset sylinterit > >Laite Boot Start End Blocks Id System >/dev/hda1 1 14 105808+ 83 Linux >/dev/hda2 15 49 264600 82 Linux-sivutus >/dev/hda3 50 70 158760 83 Linux >/dev/hda4 71 2184 15981840 5 Laajennettu >/dev/hda5 71 209 1050808+ 83 Linux >/dev/hda6 210 348 1050808+ 83 Linux >/dev/hda7 349 626 2101648+ 83 Linux >/dev/hda8 627 904 2101648+ 83 Linux >/dev/hda9 905 2184 9676768+ 83 Linux > >Komento (m antaa ohjeen): ></pre> > ><p> >Mallilevy on osioitu seitsemään Linux-tiedostojärjestelmään (jotka >edelläolevassa >listassa näkyvät "Linux"-kohtina) ja yhteen sivutusosioon (listauksessa >"Linux-sivutus"). ></p> > ></body> ></subsection> ><subsection> ><title>Osioinnin poistaminen</title> ><body> > ><p> >Aloitamme poistamalla kaikki levyllä olevat osioinnit. <c>d</c>-komennolla >poistetaan osioita. Esimerkiksi poistamme osion <path>/dev/hda1</path>: ></p> > ><pre caption="Osion poisto"> >Komento (m antaa ohjeen): <i>d</i> >Osionumero (1-9): <i>1</i> ></pre> > ><p> >Osio merkitään poistettavaksi. Se ei enää näy listauksissa, mutta sitä ei >poisteta ennen kuin tallennat muutokset. Jos olet tehnyt virheen voit keskeyttää >tallentamatta muutoksia komentamalla <c>q</c> ja enter. ></p> > ><p> >Osioiden poisto hoituu toistamalla sarjaa <c>p</c> osioiden valintaan ja ><c>d</c> osion poistamiseen kunnes osiointitaulukko on täysin tyhjä. ></p> > ><pre caption="An empty partition table"> >Levy /dev/hda: 30.0 GB, 30005821440 tavua >240 päätä, 63 sektoria/ura, 3876 sylinteriä >Yksiköt = 15120 * 512 = 7741440 -tavuiset sylinterit > >Laite Boot Start End Blocks Id System > >Komento (m antaa ohjeen): ></pre> > ><p> >Nyt kun osiointitaulukko näyttää tyhjältä, voimme luoda uudet osiot. Käytämme >esimerkissä samaa osiointimallia kuin ennenkin. Ohjeita ei tietenkään kannata >seurata kirjaimellisesti vaan mukauttaa ne omaan osiointimalliisi. ></p> > ></body> ></subsection> ><subsection> ><title>Käynnistysosion luonti</title> ><body> > ><p> >Aloitamme luomalla pienikokoisen käynnistysosion. Komento <c>n</c> luo >uuden osion. <c>p</c> valitsee ensiöosion ja <c>1</c> määritelee sen >ensimmäiseksi ensiöosioksi. Vastaa kysymykseen ensimmäisestä sylinteristä >painamalla enteriä. Määrittele viimeinen sylinteri kirjoittamalla <c>+32M</c> >32 megatavun osiota varten: ></p> > ><pre caption="Käynnistysosion luonti"> >Koment (m antaa ohjeen): <i>n</i> >Komento merkitys > l looginen (5 tai yli) > p ensiöosio (1-4) ><i>p</i> >Osionumero (1-4): <i>1</i> >Ensimmäinen sylinteri (1-3876, oletusarvo 1): <comment>(Paina enteriä)</comment> >Käytetään oletusarvoa 1 >Viimeinen sylinteri tai +koko tai +kokoM tai +kokoK (1-3876, oletus 3876): <i>+32M</i> ></pre> > ><p> >Kirjoittamalla <c>p</c> näet taas osiokokoonpanon: ></p> > ><pre caption="Luotu käynnistysosio"> >Komento (m antaa ohjeen): <i>p</i> > >Levy /dev/hda: 30.0 GB, 30005821440 tavua >240 päätä, 63 sektoria/ura, 3876 sylinteriä >Yksiköt = 15120 * 512 = 7741440 -tavuiset sylinterit > >Laite Boot Start End Blocks Id System >/dev/hda1 1 14 105808+ 83 Linux ></pre> > ><p> >Tämän osion pitää olla käynnistyvä. Käynnistymismerkki säädetään komennolla ><c>a</c>. Katsomalla osiotaulukkoa taas <c>p</c>-komennolla huomataan että ><path>*</path>-merkki on ilmestynyt Boot-sarakkeeseen. ></p> > ></body> ></subsection> ><subsection> ><title>Sivutusosion luonti</title> ><body> > ><p> >Seuraavaksi luodaan sivutusosio. Komentamalla <c>n</c> luodaan uusi osio ja >komento <c>p</c> kertoo kyseessä olevan ensiöosion. Kirjoittamalla <c>2</c> >valitaan toinen ensiöosio, joka on tässä tapauksessa <path>/dev/hda2</path>. >Kysymykseen ensimmäisestä sylinteristä vastataan painamalla enteriä. Viimeiseksi >sylinteriksi valitaan komennolla <c>+512M</c> 512-megatavuista osiota vastaava >koko. Tämän jälkeen osiotyyppi vaihdetaan kirjoittamalla <c>t</c> ja <c>2</c> >äsken luotua osiota varten. Sivutus-osion tyypiksi valitaan <c>82</c>, >Linux-sivutus. Nyt luodun järjestelmän pitäisi näyttää komennon <c>p</c> >tulosteessa tältä: ></p> > ><pre caption="Osiolistaus sivutusosion luonnin jälkeen"> >Komento (m antaa ohjeen): <i>p</i> > >Levy /dev/hda: 30.0 GB, 30005821440 tavua >240 päätä, 63 sektoria/ura, 3876 sylinteriä >Yksiköt = 15120 * 512 = 7741440 -tavuiset sylinterit > >Laite Boot Start End Blocks Id System >/dev/hda1 * 1 14 105808+ 83 Linux >/dev/hda2 15 81 506520 82 Linux-sivutus ></pre> > ></body> ></subsection> ><subsection> ><title>Juuriosion luonti</title> ><body> > ><p> >Lopuksi luodaan juuriosio. Osion luonti suoritetaan komennolla <c>n</c> ja >ensiötyyppinen osio valitaan komennolla <c>p</c>. Kirjoittamalla <c>3</c> >luodaan kolmas ensiöosio <path>/dev/hda3</path>. Kysymykseen ensimmäisestä >sylinteristä vastataan painamalla enteriä. Nyt viimeinenkin sylinteri valitaan >painamalla enteriä, ja näin saadaan käyttöön kaikki jäljelläolevasta tilasta. Näiden >jälkeen komennolla <c>p</c> tulostetun osiotaulukon pitäisi näyttää >tämänkaltaiselta: ></p> > ><pre caption="Osiolistaus juuriosion kanssa"> >Komento (m antaa ohjeen): <i>p</i> > >Levy /dev/hda: 30.0 GB, 30005821440 tavua >240 päätä, 63 sektoria/ura, 3876 sylinteriä >Yksiköt = 15120 * 512 = 7741440 -tavuiset sylinterit > >Laite Boot Start End Blocks Id System >/dev/hda1 * 1 14 105808+ 83 Linux >/dev/hda2 15 81 506520 82 Linux-sivutus >/dev/hda3 82 3876 28690200 83 Linux ></pre> > > ></body> ></subsection> ><subsection> ><title>Osiotaulukon tallentaminen</title> ><body> > ><p> >Komennolla <c>w</c> poistutaan <c>fdisk</c>-ohjelmasta ja tallennettaan tehdyt >muutokset osiotaulukkoon. ></p> > ><pre caption="Tallenna ja poistu fdiskistä"> >Komento (m antaa ohjeen): <i>w</i> ></pre> > ><p> >Nyt kun osiot on luotu voimme jatkaa ><uri link="#filesystems">tiedostojärjestelmien pariin</uri>. ></p> > ></body> ></subsection> ></section> ><section id="filesystems"> ><title>Tiedostojärjestelmien luonti</title> ><subsection> ><title>Johdanto</title> ><body> > ><p> >Valmiille osioille voidaankin sitten sijoittaa tiedostojärjestelmät. >Jos tiedostojärjestelmien valinta ei kiinnosta, voit käyttää käsikirjan oletusta >ja jatkaa <uri >link="#filesystems-apply">Tiedostojärjestelmien asettamiseen osioille</uri>. >Muutoin jatka lukemista saatavilla olevista tiedostojärjestelmistä. ></p> > ></body> ></subsection> ><subsection> ><title>Tiedostojärjestelmät?</title> ><body> > ><p> >Linuxin ytimessä on tuki useille eri tiedostojärjestelmille. Tarkastelemme >tässä ext2-, ext3-, ReiserFS-, XFS ja JFS-järjestelmiä. ></p> > ><p> ><b>ext2</b> on koeteltu jä käytetty Linux-tiedostojärjestelmä, mutta se ei tue >metadatan kirjanpitoa, mistä seuraa että >tiedostojärjestelmän >käynnistyksenaikaiset rutiinitarkistukset ovat kovin aikaavieviä. >Tiedostojärjestelmien uusi sukupolvi sisältää valikoiman >kirjanpitotoiminnollisuuksia sisältäviä >järjestelmiä, joiden tarkistaminen on hyvinkin vauhdikasta ja niitä suositaankin >usein kirjaapitämättömien ylitse. Kirjanpito-ominaisuuksin varustetut >tiedostojärjestelmät palautuvat >käynnistyksessä epäkonsistentista tilasta ilman pidempiä taukoja. ></p> > ><p> ><b>ext3</b> on ext2:n journaloiva vastine. Käynnistystä nopeuttavan metadatan >kirjanpidon lisäksi siinä on kehittyneempiä kirjanpitotoiminteita, kuten kaiken >datan ja järjestetyn datan kirjanpito. ext3 on laadukas ja luotettava >tiedostojärjestelmä. Siinä on myös tuki b-puuhajauteindeksoinnille joka >parantaa suorituskykyä lähes poikkeuksetta. Lyhyesti sanottuna ext3 on >mahtava tiedostojärjestelmä. ></p> > ><p> ><b>ReiserFS</b>-tiedostojärjestelmä perustuu B*-puihin ja on hyvin >suorituskykyinen. Pienten tiedostojen kanssa se päihittää ext2- ja >ext3-järjestelmät jopa 10-15-kertasesti. ReiserFS on myös kiitollisesti >skaalautuva ja sisältää metadatan kirjanpidon. Ytimen versiosta 2.4.18 lähtien >ReiserFS on ollut vakaa ja käytännöllinen sekä yleisiin järjestelmiin että >erityistapauksiin kuten suuriin tiedostojärjestelmiin, erittäin pieniä tai >suuria tiedostoja sisältäviin järjestelmiin tai kymmenittäintuhansittain >tiedostoja sisältäviin hakemistoihin. ></p> > ><p> ><b>XFS</b> on virhesietoinen ja skaalautumaan >optimoitu tiedostojärjestelmä. Tätä ratkaisua suositellaan lähinnä >korkealuokkaisilla SCSI tai kuitukanavamassamuisteilla ja >UPS:illä varustetuille järjestelmille. Koska XFS säilyttää tiedonsiirtodataa >RAM-muistissa, huonosti suunnitellut ohjelmat (ne, jotka eivät tee >varotoimenpiteitä ennen levyllekirjoittamista, eli aika huomattava määrä) voivat >hävittää huomattavan määrän dataa jos järjestelmä sattuukin kaatumaan >odottamattomasti. ></p> > ><p> ><b>JFS</b> on IBM:n korkealaatuinen kirjanpitotoiminnot sisältävä >tiedostojärjestelmä. Se on hiljattain päässyt tuotantokäytettävään vaiheeseen >eikä sen yleisestä vakaudesta vielä ole tarpeeksi hyviä tai huonoja havaintoja. ></p> > ></body> ></subsection> ><subsection id="filesystems-apply"> ><title>Tiedostojärjestelmän asettaminen osiolle</title> ><body> > ><p> >Jokaisen tiedostojärjestelmän luomiseksi osioille on olemassa omat työkalunsa: ></p> > ><table> ><tr> > <th>Tiedostojärjestelmä</th> > <th>Luontikomento</th> ></tr> ><tr> > <ti>ext2</ti> > <ti><c>mke2fs</c></ti> ></tr> ><tr> > <ti>ext3</ti> > <ti><c>mke2fs -j</c></ti> ></tr> ><tr> > <ti>reiserfs</ti> > <ti><c>mkreiserfs</c></ti> ></tr> ><tr> > <ti>xfs</ti> > <ti><c>mkfs.xfs</c></ti> ></tr> ><tr> > <ti>jfs</ti> > <ti><c>mkfs.jfs</c></ti> ></tr> ></table> > ><p> >Jos esimerkiksi tehdään käynnistysosiosta (esimerkkimme <path>/dev/hda1</path>) >ext2 ja juuriosiosta (esimerkkimme <path>/dev/hda3</path>) >ext3, käytetään komentoja seuraavasti: ></p> > ><pre caption="Tiedostojärjestelmän asettaminen osiolle"> ># <i>mke2fs /dev/hda1</i> ># <i>mke2fs -j /dev/hda3</i> ></pre> > ><p> >Luo nyt tiedostojärjestelmät uusille osioillesi (tai loogisille asemillesi). ></p> > ></body> ></subsection> ><subsection> ><title>Sivutusosion aktivointi</title> ><body> > ><p> >Komennolla <c>mkswap</c> alustetaan sivutusosiot: ></p> > ><pre caption="Sivutusmerkinnän luonti"> ># <i>mkswap /dev/hda2</i> ></pre> > ><p> >Aktivointi tapahtuu komennolla <c>swapon</c>: ></p> > ><pre caption="Sivutusosion aktivointi"> ># <i>swapon /dev/hda2</i> ></pre> > ><p> >Luo ja aktivoi omat sivutusosiosi nyt. ></p> > ></body> ></subsection> ></section> ><section> ><title>Asemien kiinnittäminen</title> ><body> > ><p> >Nyt kun osiot on alustettu ja niillä on tiedostojärjestelmä, ne voidaan >kiinnittää komennolla <c>mount</c>. Muista liittää kaikki luomasi osiot >vastaaviin hakemistoihin. Esimerkissä liitämme juuri- ja käynnistysosion: ></p> > ><pre caption="Osioiden liittäminen"> ># <i>mount /dev/hda3 /mnt/gentoo</i> ># <i>mkdir /mnt/gentoo/boot</i> ># <i>mount /dev/hda1 /mnt/gentoo/boot</i> ></pre> > ><note> >Jos <path>/tmp</path> on erillisellä osiolla, muista muuttaa sen käyttöoikeudet >liitämisen jälkeen: <c>chmod 1777 /mnt/gentoo/tmp</c>. Sama pätee hakemistolle ><path>/var/tmp</path>. ></note> > ><p> >Lisäksi tarvitaan proc-tiedostojärjestelmä (joka on näennäisrajapinta ytimelle) >liittetynä hakemistoon <path>/proc</path>. Mutta ensin tarvitsee siirtää >tiedostot hakemistoihin. ></p> > ><p> >Seuraavaksi jatketaan <uri link="?part=1&chap=5">asentamalla Gentoon >asennustiedostot</uri>. ></p> > ></body> ></section> ></sections>
<b>You cannot view the attachment while viewing its details because your browser does not support IFRAMEs. <a href="attachment.cgi?id=37501">View the attachment on a separate page</a>.</b>
View Attachment As Raw
Actions:
View
Attachments on
bug 56174
:
34832
| 37501
